Taas on yksi vuosi takana ja vauhti hiljenee laskeutuessamme jouluun. Itse olin viime joulun yksin kotona, koska K. Tänä jouluna on edessä paluu normaaliin eli jouluun siskon perheen parissa. Muistan viime jouluna kun istuin kotona yksin Saarioisten laatikoiden ja rosollin kera ja muistelin edellisiä jouluja perheen kesken. Tunsin vahvasti naurut, jutustelut, joulusaunan fiiliksen ja siskoni taikomat loistavat jouluruuat…ai että. Totta kai olin aina arvostanut että sain viettää joulua rakkaiden parissa mutta vasta tuo yksin vietetty joulu nosti arvostuksen huippuunsa.

Jos sinä saat viettää tämän joulun rakkaidesi parissa, ole siitä kiitollinen. Ja jos mahdollista, mieti hetki lähipiiriäsi, onko siellä yksinäistä ihmistä jota voisit ilahduttaa joulukukan tai vaikka ristikkolehden viemällä, pari sanaa vaihtamalla, hymyllä?

Rakasta lähimmäistäsi, ei vaan jouluna vaan 365 päivää vuodessa. Se rakkaus tulee takaisin, karma muistaa myös hyvät asiat.

Ja vielä, viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä: muista rakastaa itseäsi, olla itsellesi armollinen. Joulu tulee ja se menee oli sinun stressitasosi sitten mikä tahansa. Mitä jos tekisitkin tänä jouluna vain 80% suorituksen jouluvalmisteluissa? Mitä luulet, mikä olisi parasta mitä siitä seuraisi?

Olet rakas. Olet tärkeä. Tänäänkin.

p.s. 2022 tulee olemaan NIIIIIIN paljon parempi koko ihmiskunnalle, just wait and see!